Päihderiskit eri ryhmissä
Millaisia päihderiskejä liittyy eri ikäryhmiin, esimerkiksi nuoriin? Entä mitkä ovat niin sanottuja suojaavia tekijöitä, joilla voi ehkäistä päihteiden käyttöä? Tieto on kiinnostavaa ja hyödyllistä oman elämän tarkastelussa. Jos joku asia askarruttaa mieltä, voit keskustella ikäryhmäkohtaisesta päihteiden käytöstä myös ohjaajasi ja työtovereidesi kanssa.
Eri ikäryhmien päihdeongelmien samankaltaisuuteen vaikuttaa muun muassa niin sanottu ikäkohorttiefekti. Se tarkoittaa, että jonkun ajankohdan tapahtumat vaikuttavat saman ikäpolven ihmisiin samankaltaisesti. Esimerkiksi 1960-70 luvulla elettiin alkoholipolitiikan vapautumisen aikaa ja sen ajan nuoret ovat niin sanottu "märkä sukupolvi”. He käyttivät enemmän alkoholia kuin yksikään sukupolvi ennen heitä. Jokaisella sukupolvella on omat kiinnekohtansa päihdepolitiikkaan ja -kulttuuriin.
Tutkimus- ja tilastotiedon avulla voidaan tunnistaa erilaisia päihdenongelmiin liittyviä riskiryhmiä. Yksittäisen ihmisen kohdalla kyse ei kuitenkaan ole suoraviivaisesta syy-seuraus-suhteesta. Ihmisinä olemme erilaisia, mutta kannamme mukanamme yhteisiä tekijöitä, joiden perusteella meitä voidaan luokitella erilaisiin ryhmiin.
Päihteiden käyttöön liittyy niin sanottuja suojaavia tekijöitä ja altistavia tekijöitä. Suojaavat tekijät tarkoittavat, että on pienempi todennäköisyys käyttää päihteitä. Ehkäisevässä päihdetyössä hyödynnetään tietoa siitä, mitkä tekijät suojaavat ja mitkä altistavat päihteiden käytölle. Esimerkiksi nuorille on kehitetty erilaisia toimintamalleja, joissa keskitytään tukemaan sellaisia nuorten ryhmiä, joilla voi olla kohonnut riski päihde- tai muihin elämänhallinnallisiin ongelmiin. Vastaavasti vahvistetaan suojaavia tekijöitä. Suojaavat tekijät ikään kuin paikkaavat riskitekijöitä. Esimerkiksi luottamuksellinen ja hyvä ihmissuhde elämässä voi kumota altistavat tekijät.
Jos mielenkiintoa riittää, voit pohtia, mitkä voisivat itsellesi olla suojaavia tekijöitä, jotka kannattelevat vaikeuksien yli. Voisivatko ne olla ikään kuin vakuutus pahan päivän varalle?
Nuorten, aikuisten ja ikääntyvien päihderiskit ja päihteiltä suojaavat tekijät ovat erilaisia, mutta niissä on myös paljon samankaltaisia tekijöitä.
- Hyvät sosiaaliset taidot ja verkostot
- Pärjääminen jossain asiassa, onnistumiset
- Hyvä itsetunto ja myönteinen minäkuva
- Keinot löytää päihteetöntä mielihyvää
- Kiinnittyminen yhteisöihin (perhe, koulu, työpaikka, harrastusryhmä jne.)
- Läheiset perhesiteet
- Tiivis ja läheinen suhde ystäviin tai itselleen merkitykselliseen yhteisöön
- Mahdollisuus aktiivisuuteen, toimintaan ja osallisuuteen.
- Lemmikkieläin, uskonnollinen tai muu vakaumus
Tietyt perhetekijät
- Riittävän vahva vanhemmuus edellyttää selkeitä perheen sisäisiä käyttäytymissääntöjä, kuten koululäksyjen tai vapaa-ajan käytön valvontaa ja tutustumista nuoren kaveripiiriin.
- Nuoren riittävän läheinen suhde vanhempiin ja sisaruksiin sekä toimiva keskusteluyhteys nuoren ja vanhemman välillä.
- Nuoren, sisarusten ja vanhempien yhteneväinen ei-ihannoiva suhtautuminen päihteiden käyttöön. Vanhempien selkeä viesti nuorelle päihteiden käyttöä vastaan.
Suojaavat ja altistavat tekijät - mitä ihmettä? Asia on vähän vaikea mutta älä lannistu. Voit omassa mielessäsi pohtia, mitkä voisivat olla sinulle suojaavia tekijöitä, jotka kannattelevat vaikeuksien yli. Ja voisivatko ne olla ikään kuin vakuutus pahan päivän varalle? Voit ottaa asian puheeksi myös työ- tai toimintakykyäsi tukevan ammattilaisen kanssa.
Pohtikaa seuraavaksi pareittain tai ryhmissä, millainen merkitys esimerkiksi omalla perheellä, ystävillä tai lemmikeillä voi olla suojaavana tekijänä? Voitte tehdä erilaisista suojaavista tekijöistä muistilaput ja kerätä ne yhteiseen paikkaan säilöön. Oletteko yhtä mieltä suojaavista tekijöistä? Havaitsetteko ikäryhmäkohtaisia eroja?
- Elämän kriisit ja käsittelemättömät traumat
- Läheisen sairastuminen tai kuolema
- Masennus ja ahdistuneisuus
- Kipu
- Yksinäisyyden tunne tai alkoholin käyttöön myönteisesti suhtautuva ystäväpiiri
- Kaveripiiri, jossa ilmenee epäsosiaalista käyttäytymistä
- Nuorena aloitettu yhden päihteen käyttö ja muu riskikäyttäytyminen
- Stressaavat tai traumaattiset elämäntapahtumat
- Käytöshäiriöt
- Uhmakkuus tai tarkkaavaisuushäiriöt
- Vaikea temperamentti
- Aggressiivisuus ja impulsiivisuus
- Tarve hakea jatkuvasti uusia elämyksiä
- Erilaiset oppimisvaikeudet
- Yli 60-vuotiailla enemmän miesten kuin naisten ongelma
- Läheisen sairastuminen tai kuolema, suru ja pelko yksin jäämisestä
- Oman toimintakyvyn heikkeneminen
- Kipu
- Tarpeettomuuden tunne
- Perhepiirissä juova puoliso etenkin ikääntyneillä naisilla.
- Totuttu tapa: nuorempana opittu tapajuominen
- Eläkkeelle jääminen ja vastuista vapautuminen, arjen muuttuminen