Kehotietoisuus
Vuorovaikutuksessa on tärkeää tunnistaa myös oma keho. Puhutaan kehotietoisuudesta ja kehossa tapahtuvasta sisäisestä kokemuksesta. Millaisena koen kehoni juuri nyt, tässä hetkessä, toisen ihmisen vieressä. Kehotietoisuus voi mahdollistaa paremman läsnäolon hetkessä ja voimistaa vuorovaikutusta ja sen havainnointia. Ei liene tuulesta temmattu lausahdus: ”Kannattaa kuunnella omaa kehoa!”
Kehosta tulee välitön liikkeellinen vastaus vuorovaikutukseen. Liike on seurausta siitä, että jokin asia siirtyy ajatuksen kautta kehon toimintaan. Mieti vaikkapa kättelyä: ohjaaja ojentaa sinulle ensi tapaamisessa kätensä, johon silmäsi ja ajatuksesi reagoimana vastaat liikkeen kautta antamalla oman kätesi. Näin on syntynyt vuorovaikutuksen mukainen kontakti, jota voi täydentää verbaalinen, eli sanallinen viestintä: Hei! Hauska tavata.
1. Millaista kehon viestintää huomaat tekeväsi työpäivän aikana?
2. Mitä eleitä ja ilmeitä haluaisit karsia omasta vuorovaikutuksestasi?
Mäkelä, Maria (2019): Itsestä muihin – kehotietoisuus ja kontakti koreografisen prosessin työkaluina. Turun ammattikorkeakoulu. Esittävän taiteen opinnäytetyö. Tanssinopettajan erikoistumisala.
Saarinen, Anne (2012): Ammatillisen empatian oppiminen sosiaalityön käytännön opetuksessa – Miten kokemus muuttuu taidoksi. Tampereen yliopisto. Sosiaalityön pro gradu -tutkielma. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö.