Ihmisarvo ja ihmisoikeudet

Suomen perustuslaissa määritetään perusoikeudet, joihin kuuluu esimerkiksi oikeus elää. Perusoikeudet käsittävät kaikille ihmisille tärkeät perusarvot samalla kun ne turvaavat jokaisen ihmisen vapautta. Valtio, kunnat tai viranomaiset eivät saa puuttua perusoikeuksien turvaamaan vapauteen.

Lisäksi perusoikeuksiin kuuluvat taloudelliset oikeudet, sosiaaliset oikeudet ja sivistykselliset oikeudet. Niitä ovat esimerkiksi oikeus työhön, sosiaaliturvaan ja oikeus saada opetusta. Perustuslaissa korostuvat yhdenvertaisuus, syrjinnän kielto ja tasa-arvon edistäminen. Jokaisella suomalaisella on oikeusturva, joka tarkoittaa, että lait suojelevat heidän oikeuksiaan.

Suomen valtiojärjestyksen perusteet eli valtiosääntö määritellään perustuslaissa. Valtiosääntö turvaa ihmisarvon loukkaamattomuuden, takaa yksilön vapauden ja oikeudet sekä edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa.

Perustuslain mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Sen mukaan Suomi myös osallistuu kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi.

Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä.

Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.

Sukupuolten tasa-arvoa edistetään yhteiskunnallisessa toiminnassa sekä työelämässä, erityisesti palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista määrättäessä, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään.

Yhdenvertaisuuden edistäminen työelämässä – muistilista:

• Yhdenvertaisuutta pitää aktiivisesti edistää: Työnantajilla on myös velvoite edistää yhdenvertaisuutta, ei vain täyttää lain vähimmäistavoitteet. Rima on asetettava korkeammalle kuin siihen, ettei rikota lakia.
• Johtaja, puhu ääneen: Vähemmistöihin kuuluvat joutuvat yhä miettimään, missä tilanteissa on turvallista olla oma itsensä. Siksi johdon tuki on erittäin tärkeää. Voi tukea monimuotoisuutta ajavien verkostojen syntyä työpaikalla, tai rekrytoinnissa kannustaa vähemmistöjä hakemaan tehtävää.
• Hyvän tarkoittaminen ei aina riitä: Ihmiset, perheet ja tilanteet ovat monimuotoisia, mutta silti takaraivossamme on yhä normeja siitä, millaiselle työntekijälle tai asiakkaalle asioita tehdään. Olisi tarpeen tiedostaa syrjintä, jota ei aina sellaiseksi mielletä.
• Älä oleta: Lähtökohtaisesti kannattaa pitää mielessä, että työpaikalla on moninaisuutta. Jos on varma, ettei ole, niin sitten kannattaakin miettiä, miksi ei. Onko yrityksessä jotain vähemmistöille luotaantyöntävää. Yhteiskunnan normit ovat niin vahvat, että erilaisista oletuksista eroon pääseminen voi vaatia harjoittelua. Itseään kannattaa haastaa siinä, milloin tulee normittaneeksi, että kaikissa perheissä on vaikkapa isä, äiti ja lapsia.
• Suunnitelma tuo jatkuvuutta: Suunnitelma on prosessi, joka auttaa työpaikkaa tulemaan paremmaksi, ja takuu jatkuvuudesta, ei hallinnollinen taakka, joksi se usein katsotaan. Suunnitelma tekee tehdyn työn näkyväksi, helpottaa sen resurssointia ja auttaa saamaan asialle johdon tuen. Se helpottaa myös perehdytystä, kun esimerkiksi häirintätilanteiden yhteyshenkilö on nimetty ja asioille on selkeät käytännöt.
• Ajattele yhdenvertaisuutta kilpailuvalittina: Yhdenvertaisuussuunnitelma on vähän kuin julkilausutut arvot. Se voi vaikuttaa myös siihen, miten yritys kohtaa asiakkaansa. Erilaisuuden ymmärtäminen ja arvostaminen voi näkyä hyvänä palveluna ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtämisenä.
• Pura rohkeasti lokerointeja: Yksi tapa purkaa normeja on tarkkailla omaa ja yrityksen, organisaation tai muun yhteisön tapaa käyttää erilaisia jaotteluja.
• Taikatemppuja ei ole, mutta tietoa voi kerätä: Kun tietoa ei ole, eri elämäntilanteita ja niiden tarpeita työpaikoilla ja työyhteisöissä ei ymmärretä. Tietoa olisi kuitenkin helppoa kerätä, esimerkiksi kyselyiden avulla.
• Sano kyllä aina kun voit: Kun työntekijä kertoo erilaisesta elämäntilanteesta, joka saattaa vaatia työpaikalta asioiden ajattelua hieman toisin kuin ennen, työnantajan selkäydinvastaus toivomuksiin on liian usein kielteinen. Entä jos asenne olisikin, että joo, katsotaan, mahdollistuisiko tämä?

• Oikeus henkilökohtaiseen vapauteen
• Oikeus koskemattomuuteen
• Oikeus vapaaseen liikkumiseen
• Oikeus yksityiselämän suojelemiseen
• Oikeus sananvapauteen
• Oikeus kokoontua vapaasti ja kuulua yhdistyksiin
• Oikeus omaisuuden suojaamiseen
• Oikeus tasa-arvoon
• Oikeus käyttää omaa äidinkieltään

Euroopan unionilla on perusoikeuskirja, johon on koottu ihmisten perusoikeudet. Euroopan unionin jäsenmaat ja niiden viranomaiset ovat velvoitettuja noudattamaan perusoikeuksia.

Ihmisarvon mukainen elämä kuuluu kaikille. Ihmisoikeuksien on tarkoitus varmistaa, että se myös toteutuu kaikille.

Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin on kirjoitettu ihmisoikeudet, joihin myös Suomi on sitoutunut. Suomen valtio turvaa nämä oikeudet kansalaisilleen sekä kaikille ihmisille, jotka ovat Suomessa.