1.6 Kolmen O:n kuntoutusresepti - kokeile

Kolmen O:n kuntoutusresepti muodostuu seuraavista osa-alueista: osa-aikatyö, onnistunut ohjaava työ sekä oikea työnmäärä. Näitä osa-alueita sinä voit miettiä yhdessä ohjaajasi kanssa. Minkä sinä koet tärkeimmäksi osa-alueeksi kuntoutusreseptissä? Onko se esimerkiksi työhön liittyvät järjestelyt tai työn joustot? Kuntoutusreseptin tarkoitus on, että sinun toimintasi, työntekosi ja omakohtainen kokemuksesi pääsevät yksilöllisellä tavalla loistamaan.

Kuntoutuja ja osa-aikatyö

Pitkäaikaisia vaivoja kokevista työikäisistä suurin osa on työelämässä. Kuitenkin monilla terveysongelmat eivät vain rajoita työntekoa, vaan tämän tutkimuksen mukaan noin 200 000 henkilöllä ne myös vaikuttavat työelämän ulkopuolelle jättäytymiseen. Heistä lähes kolmannes olisi vielä halukas työhön. Erityisesti osa-aikatyö kiinnostaisi, sillä siihen olisi valmis yli 20 prosenttia terveysongelmia kokevista työelämän ulkopuolelle jääneistä.

Vain reilu kymmenen prosenttia työttömistä, joilla on pitkäaikainen terveysongelma, ilmoittaa sen olevan pääasiallinen syy siihen ettei ole ansiotyössä. 

Onnistunut ohjaava työ ja työrajoitteiden hyväksyminen

Enemmistö ei-työllisistä terveysongelmasta kärsivistä kokee, että vaivalla on merkitystä ansiotyöhön pääsemisessä. Tukitoimet eivät auta kaikkia työllistymään, mutta merkittävän monelle työelämän joustot tai apuvälineet olisivat työhön pääsyn avainkysymys. Suurin ei-työllisten ongelma työmarkkinoilla on kuitenkin yhä työtilaisuuksien puute. Varsinkin nuoret kokevat myös koulutuksen ja kokemuksen puutteen rajoittavan ansiotyön saamista.

Sairauksien aiheuttamien työrajoitteiden vähentäminen on haastava tehtävä mm. sen vuoksi, että eri sairaudet heikentävät työkykyä eri tavoin. Kuitenkin puolella työikäisestä väestöstä vakavin tai haittaavin terveysongelma on tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Huomion kohdistaminen ennaltaehkäisevästi niihin vähentää tuntuvasti myös työrajoitteita.

Aina terveysongelmia ei voi kuitenkaan voittaa eikä vammautumisen riskiä voi poistaa kokonaan, vaan terveysongelmat ovat pysyvästi läsnä myös työelämässä. Sellaisessa tilanteessa esimerkiksi osa-aikatyö antaisi monien mielestä mielekkään tavan jatkaa työelämässä tai päästä uudelleen kiinni siihen – ilman pelkoa vammaiseksi leimaantumisesta.

Kulttuuriset tekijät voivat vaikuttaa siihen, kuinka halukkaita eri kansallisuuksia edustavat vastaajat ovat kertomaan terveyshaitoistaan. Kun terveysongelmia tai vajaakykyisyyttä mitataan itse ilmoitettuna, niin Suomi on Euroopan kärkimaita. (Eurostat 2003; OECD 2010). Suomalaiset siis kertovat tunnollisesti rajoitteistaan.

Oikea työnmäärä ja työntekoa helpottavat joustot

Osatyökykyisyyden tärkeä ulottuvuus on ihmisen yksilöllinen kokemus siitä, kuinka sairauden kanssa voi parhaiten selvitä. Työjärjestelyjen vaikutuksia vajaakuntoisten ansiotyöhön on vaikea arvioida yleispätevästi. Joitakin suuntaviivoja voidaan kuitenkin sanoa: 20 prosentilla ei-työllisistä terveysongelman kanssa painivista kevyempi työ, lyhemmät työajat tai etätyömahdollisuudet edistäisivät osallistumista työelämään. Apuvälineitä tai työtilajärjestelyjä tarvitsisi noin kahdeksan prosenttia vastaavasta ryhmästä (kuvio 2). Yli viidennes ei-työllisistä koki, että vamma estää kokonaan ansiotyön tekemisen, joten kaikkia työjärjestelytkään eivät auttaisi.

Kuvio: Koetut työrajoitteet työmarkkina-aseman mukaan vuonna 2011. Prosenttia terveysongelmia kokevista.

Lähde: Tilastokeskus. Työkyky ja työllisyys − työvoimatutkimuksen lisätutkimus 2011.

Kuvio: Ei-työllisiä osakuntoisia työllistävät tukitoimet vuonna 2011. Prosenttia.

Lähde: Tilastokeskus. Työllisyys ja työkyky – työvoimatutkimuksen lisätutkimus 2011.

Lähteet:

https://thl.fi/fi/web/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja/kuntouttavan-tyotoiminnan-kasikirja/asiakas
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_005.html?s=4
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_005.html?s=5
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_005.html?s=7
http://www.stat.fi/artikkelit/2012/art_2012-12-10_005.html?s=0

Yhteinen pohdintatehtävä: 

1. Millaisia asioita koetut työrajoitteet herättävät sinussa? Keskustele yhdessä ohjaajasi kanssa.

2. Laatikaa yhteinen palapeli kuntoutumisen tiestä, jossa vastaatte yhdessä seuraaviin kysymyksiin kirjoittamalla ne ylös palapelin osiin:

  •     Millaista tukea sinä koet saaneesi asiakkaana?
  •     Mitä tukea työtoverisi olisi ehkä tarvinnut enemmän?
  •     Mikä on tuntunut kuntoutumisessa vaikealta?
  •     Missä koet tarvinneesi ohjausta eniten?
  •     Milloin huomasit muutoksia oman kuntoutumisesi tiellä? Entä työtoverisi?
  •     Millaisia muutoksia olet kohdannut? Vertaile työtoverisi kanssa, ovatko muutokset olleet erilaisia? Kirjatkaa erot palapeliin.