1.4 Jos tahdot tietää: lait ja asetukset

Tässä osiossa avataan kuntouttavaa työtoimintaa lakipykälien ja säädösten näkökulmasta. Ensin luodaan katsaus lain tarkoitukseen ja tarkempaan määritelmään sekä lain soveltamiseen. Kuntouttavaa työtoimintaa koskeva muu lainsäädäntö koskee erityisesti työttömyysturvalakia. Kuntouttavaa työtoimintaa järjestää yleensä kunta ja se toteutetaan asiakkaalle suunnitellun aktivointisuunnitelman avulla. Vaihtoehtona voi olla myös monialainen työllistymissuunnitelma. Lopussa käydään läpi muita kuntouttavassa työtoiminnassa huomioitavia asioita, kuten työtoiminnan alkaminen ja sitä koskevat rajoitukset.

Lain määritelmä

Kuntouttavalla työtoiminnalla tarkoitetaan kunnan järjestämää toimintaa, jonka tarkoitus on parantaa henkilön elämänhallintaa sekä luoda edellytyksiä työllistymiselle, ja jossa ei synny virkasuhdetta eikä työsuhdetta henkilön ja toimintaa järjestävän tai toteuttavan tahon välille.

Lain tarkoitus

Tässä laissa säädetään toimenpiteistä, joilla parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla sekä edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja työ- ja elinkeinoviranomaisen tarjoamaan julkiseen työvoimapalveluun. Laissa säädetään myös toimenpiteisiin osallistuvan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Lain soveltaminen

Tätä lakia sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen työttömälle alle 25-vuotiaalle työmarkkinatukeen oikeutetulle tai toimeentulotukea saavalle:

  1. jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja joka on työttömyyden perusteella saanut työmarkkinatukea vähintään 180 päivältä viimeisen 12 kalenterikuukauden aikana;
  2. jolle on laadittu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 6 §:ssä tarkoitettu työllistymissuunnitelma ja joka on saanut työttömyysturvalain 6 luvun 7 §:n mukaisen työttömyyspäivärahakauden ajan työttömyyspäivärahaa; taikka
  3. jolle on tehty julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 2 luvun 4 §:ssä tarkoitettu työnhakijan haastattelu ja jonka pääasiallinen toimeentulo on viimeisen neljän kuukauden aikana perustunut työttömyyden johdosta maksettuun toimeentulotukeen. (28.12.2012/937)

Suhde muuhun lainsäädäntöön

Kuntouttavaa työtoimintaa suunniteltaessa on huomioitava ennen kaikkea työttömyysturvalaki ja sen asetus esimerkiksi kulukorvauksen suhteen. Lisäksi on todettava, mitä sosiaalihuoltolaki sanoo asiakkaan asemasta ja oikeuksista. Taustalla ovat myös julkisen työvoima- ja yrityspalveluiden lakisäädökset.
Jos tästä laista ei muuta johdu, kuntouttavan työtoiminnan ajalta myönnettävään työmarkkinatukeen, kulukorvaukseen, toimeentulotukeen sekä niitä koskevaan asiaan sovelletaan, mitä työttömyysturvalaissa työmarkkinatuesta, kulukorvauksesta ja niitä koskevasta asiasta säädetään sekä mitä toimeentulotuesta annetussa laissa toimeentulotuesta ja toimeentulotukea koskevasta asiasta säädetään.
Jos muussa laissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä viitataan työttömyysturvalain mukaiseen työmarkkinatukeen tai kulukorvaukseen, viittauksen katsotaan koskevan myös kuntouttavan työtoiminnan ajalta maksettavaa työmarkkinatukea ja kulukorvausta, jollei tästä laista muuta johdu.
Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään aktivointisuunnitelman laatimisesta ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä, sovelletaan, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (812/2000), sosiaalihuoltolaissa (710/1982) sekä julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa säädetään. (19.12.2014/1222)

Kuntouttavan työtoiminnan järjestäminen

Kuntouttavan työtoiminnan järjestää aina kunta, ei yritys. Järjestäjinä yhdessä kunnan kanssa voi olla myös toinen kunta, kuntayhtymä, yhdistys, säätiö, valtion virasto tai rekiströity uskonnollinen yhdyskunta. Kuntouttavasta työtoiminnasta on aina ilmoitettava työvoimatoimistolle.
Riippumatta kuntouttavan työtoiminnan järjestämistavasta, kunta vastaa siitä, että toiminta järjestetään tämän lain mukaisesti ja aktivointisuunnitelmassa tai monialaisessa työllistymissuunnitelmassa määritellyllä tavalla. (30.12.2014/1372)
Kuntouttavan työtoiminnan kustannuksia korvataan kunnalle valtion varoista tämän lain mukaisesti.

Kuntouttava työtoiminta aktivointisuunnitelmassa ja monialaisessa työllistymissuunnitelmassa

Kun asiakkaalle laaditaan aktivointisuunnitelma tai monialainen työllistymissuunnitelma ja siihen halutaan kuntouttava työtoiminta mukaan, on suunnittelussa huomioitava monia eri asioita yksilöllisen asiakastyön takaamiseksi. Aktivointisuunnitelmaa voidaan tarvittaessa tarkistaa ja täsmentää.

Jos aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan sisällytetään kuntouttava työtoiminta, on siitä kirjattava suunnitelmaan ainakin seuraavat asiat:

  1. kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka;
  2. kuntouttavan työtoiminnan päivittäinen ja viikoittainen kesto;
  3. kuntouttavan työtoiminnan jakson alkamisajankohta ja pituus;
  4. henkilölle kuntouttavan työtoiminnan ohella tarjottavat muut sosiaalipalvelut sekä terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalvelut; sekä
  5. ajankohta, jolloin viimeistään arvioidaan kuntouttavan työtoiminnan vaikutuksia henkilön työllistymismahdollisuuksille ja päätetään jatkotoimista sekä aktivointisuunnitelman tai monialaisen työllistymissuunnitelman uudistamisesta. (30.12.2014/1372)

Ennen suunnitelman allekirjoittamista on työvoimatoimiston ja kunnan informoitava henkilöä kuntouttavaan työtoimintaan osallistumisen perusteella maksettavista etuuksista ja korvauksista.

Aktivointisuunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa.

Velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavaan työtoimintaan

Henkilöllä, joka täyttää 3 §:ssä säädetyt edellytykset, on velvollisuus osallistua aktivointisuunnitelman laatimiseen yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston ja kunnan kanssa. Aktivointisuunnitelman laatimistilaisuuteen saapumatta jäämiseen sekä kieltäytymiseen osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen ja aktivointisuunnitelmaan tai monialaiseen työllistymissuunnitelmaan merkittyyn kuntouttavaan työtoimintaan sovelletaan, mitä työttömyysturvalain 2 a luvun 9–14 §:ssä ja toimeentulotuesta annetun lain 10 §:n 1, 3 ja 4 momentissa säädetään. (30.12.2014/1372)

Asiakkaan työ- ja toimintakyky sekä hänen osaamisensa ovat kuntouttavan työtoiminnan suunnitelmassa päälähtökohdat.

Kuntouttavan työtoiminnan rajoitukset

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain (189/2001) 14 §:n 1 momentti seuraavasti:
Kuntouttavaan työtoimintaan henkilö voi osallistua enintään 230 päivänä 12 kuukauden aikana. Toimintaan sovelletaan työaikalain (872/2019) 5 §:n 1 momentissa tarkoitettua yleistyöaikaa.(5.7.2019/881)

Tämä laki 881/2019 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2020. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Kuntouttavaan työtoimintaan henkilö voi osallistua enintään 230 päivänä 12 kuukauden aikana. Toimintaan sovelletaan työaikalain (605/1996) 6 §:n 1 momentin yleissäännöstä säännöllisestä työajasta.

Lähde: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20010189#L2P7